Ja taas tulee juttua... mutta älkää kyllästykö... Tällä kertaa juhlimme Maijan kanssa koulun päättymistä. Seuraava tapahtuma- sarja käynnistyi jo edellisellä viikolla, mutta maanantaina oli vuorossa vasta varsiNaiset juhlinnat. Tapahtumat ei ehkä aivan kulje oikein, ei paljon muistu mieleen mitä tuli tehtyä.. Niin, oli taas suvi ovella ja västäräkit vähällä. Ja skolea jäl- jellä enää kolme päivää. Eihän kukaan tähän aikaan enää paljoa koulussa käy, numerot kun on annettu. Aiheeseen kuitenkin, että lukisitte ettekä hyppisi tekstiä yli. Tulin kouluun sopivasti kymmeneksi. Näin Maijan katselevan minua, kun kävelin häntä koh- ti. Tervehdin häntä suukolla ja sanoin että pitäisi miettiä, mi- ten juhlia loman alkamista. Maija sanoi, että voisimme mennä johonkin yhdessä juomaan. Onpas nopea tyttö, mietin. Miten olisi jos menisimme maanantaina sun luokse, teillä kai ei ole ketään silloin himassa, jatkoin. Se sopi, ja kaupat oli lyöty lukkoon. Maanantaina siksi, että silloin muu koulu lähtee johonkin taa- tusti ikävälle retkelle ja me jäisimme pitämään 'vähän' hauskem- paa kuin mitä muut tekivät. Olin tyytyväinen olooni. Maija takuuvarmasti hanskassa ja loma edessä. Ja juomatkin olin hankkinut jo hyvissä ajoin, tällä ker- taa oli yksi tuttuni käynyt hakemassa Bacardia ja kossua. Kyllä noilla kiva olo tulee, mietiskelin, mutta onko mitään järkeä ensiksi juottaa tyttö päihin ja käyttää häntä sitten hyväksi, olisihan paljon 'jännittävämpää' tehdä sama selvinkin päin. Mut- ta tärkeintä, että hommat hoituu... Maanantai, klo 18.00, Maijan luokse menossa. Ajoin huolettomasti kaasujalkaa käytellen Maijan luokse. Turboni antoi ihan kivasti pökköä, ja jätin valoissa yhden volvo 747:n, joka tuli viivalle renkaat hikoillen. Heh, ei tiennyt toikaan, että mulla löytyy tehoja... Aina ne yrittää saada selkävoittoja, mutta ei vielä ole onnistunut. Joo, revitin santaa, kun kaahasin hiekkatietä pitkin Maijalle. Tööttäsin 30 metrin päästä hänen talostaan ja näin, kuinka Maija tuli ovelle. Tein käsijarrukään- nöksen näytösmalliin. Ylpeänä ajotaidoistani (?) nousin ulos au- tosta ja otin juomat mukaan. Maija juoksi minua vastaan ja hyp- päsi suoraa päätä kaulaani roikkumaan. Hjeh, kivaa. Nostin hänet olalleni ja kannoin hänet sisälle. Tunsin Maijan kädet vatsani ympärillä, joilla hän puristi minua ettei putoaisi kyydistä. Hänen pitkähköt hiuksensa roikkuivat silmieni edessä, ja minun oli vaikea nähdä tietä : olin kompastua ulko-oven kynnykseen. Maija kirkaisi epätoivoisesti, luuli että nyt lennetään. Mutta hallitsin tilanteen ja pääsimme onnellisesti sisään. Maija oli hankkinut Cokista ja teimme innolla illan ensimmäisiä drinkkejä. Montako osaa Bacardia... 1/3, ei se on liian vähän, laitetaan puolet... eihän tässä kitsastelemaan käydä. Prost! (kielitaidottomille: =kippis) Sinne kulahti se lasillinen. Tah- too toisen! Kolmannen, neljännen,....yhdeksännen. Uh, Maija tar- joilijana, päähän tässä täyttyy... Maija avasi kossupullon ja veti kunnioittavasti putkeen kolmanneksen siitä. Aletaan olla tasoissa, sanoin ja join itsekin 2 * kapteenin annoksen kossua. Pian alkoi olotila muuttua, itse asiassa hyvinkin pian. Mutta sehän tässä on 'Ziel', tai oikeastaan vain välivaihe. Istuskelimme siinä samaisessa huoneessa, missä joskus vanhojen- päivänä oltiin kärähdetty... 'Tyhmä varas tulee takaisin rikos- paikalle' ei voi pitää paikkansa. Maija istui vasemmalla puolel- lani nojautuen vasten rintaani. Vasen käteni oli valmiusasemissa Maijan selän takana, melko alhaalla, housunreunassa. Oikeassa kädessä oli kossupullo, josta annoin välin Maijalle, välin it- selleni. Takana soi tunnelmaa luova diskomusiikki, parhaillaan tuli kappale 'She's like a wind'. Tunsin oloni rennoksi, Maijan silmät olivat puoliksi kiinni, näin ne hänen kauniiden silmärip- siensä takaa. Maija oli romanttisella tuulella ja hän piti hen- toa kättänsä sydämeni kohdalla. Hän sanoi hiljaa rakastavansa minua ja että hän lupasi olla omistettuna ainoastaan minulle. Kummankohan onni se enemmän oli, mielestäni olin itse paljon on- nekkaampi kun olin saanut iskettyä Maijan, tuon missikisojen voittajaakin kauniimman tytön. Mikä minua hänessä perimmäisesti viehätti, on ainakin hänen uskomattomat kasvonsa, ja pehmeäkat- seiset silmät. Kuitenkin viehätystä herättivät myös hänen vaale- ahkot olkapäihin ylettyvät hiukset ja tietenkin hänen himottava perseensä! Selvänä hän oli vähän vaikea, itsepäinenkin, mutta silti juuri sopiva vaatimuksilleni. 'Tuollaisen kun saisi elävä- nä pulloon' ei enää ollut ajankohtainen sananlasku sillä se olisi suhteessamme takapakkia.. Kello kieriskeli eteenpäin pari kierrosta. Olimme juoneet tuoma- ni juomat ja aloittaneet Maijan tekemäää boolia. Maija oli niin päissään, että ei pysynyt istuallaankaan ilman tukeani. Hänet piti siis laittaa makuulle ja vähentää vaatetusta näin varotoi- menpiteinä. Otin hänen valkean paitansa pois. Maija katsoi minua siitä mitään välittämättä, joten päätin ottaa pois myös hänen housunsa. Kävin kiinni nappeihin ja vedin vetoketjun malttamat- tomana auki. Jeah, mitäs täältä löytyykään, joo, vielä yhdet housut. Parempi ottaa nekin pois, samaten nuo rintojen päällä olevat vaatekappaleet olivat vain pahaksi. Sukatkin lähtivät vielä viimeiseksi kruunaamaan riisumistyöni. Maija tajusi makaa- vansa alasti selällään, mutta ei välittänyt siitäkään mitään. Ei olisi pitänyt antaa noin paljon, eihän se kestä mitään. Minkäs sille enää kuitenkaan voi, vähensin omaakin vaatekertaani, ja kahden minuutin kuluttua olimme samassa vuoteessa alastomina. Maija tarvitsi ilmiselvästi jotakin piristettä, ei tällä kertaa kuitenkaan viinaa. Menin makuulle ensiksi hänen viereen niin et- tä ihomme koskettivat toisiaan juuri ja juuri. Laitoin käteni Maijan rintojen päälle ja verryttelin niitä - ihan virkistymisen takia. Operaatio auttoi varsin nopeasti. Kumpaakin. Intoni herä- si sitä mukaa kuin verryttely eteni. No niin, jo alkaa polttaa.. Maijakin innostui pikkuhiljaa hommaan, mutta arvatenkin vain sen takia että oli sen verran hippelissä. Mitäs nyt. A-haa, käy Mai- jan käsi matkaamaan johonkin. --- OOOO! Ryökäle minkä teki! UAAH VOIH AAGH! Tunsin kuinka hän kutitteli kullejani. En meinannut pysyä nahoissani, mutta kestin kuin mies ja annoin potut pottui- na: Siirryin 'hieromaan' Maijan häpykarvoja. Koitin kutitella niitä niin kuin vain osasin. Olipa tehoa! Kummankin piti kes- keyttää toisensa käsitteleminen, kun emme voineet pysyä enää hyökkäysasemissa. Maija siirtyi ensin puolustukseen ja otti yl- tättävän kovan otteen käsistäni ja yritti repiä ne pois karvois- taan. Eipäs onnistu, pidin kiinni niistä! Maija päästi vähemmän lempeän äännähdyksen tempulleni, mutta ei voinut tehdä mitään. Lopulta hän antautui kokonaan ja päästi irti. Tein saman rauhan merkiksi ja teimme hyvin pitkän suukon. Konnankoukkuja kahdelle- vaihe oli päättynyt. Lopetimme siis 'tappelun' ja siirryimme pehmeämpiin hommiin. Mi- täs nyt tehtäisiin, ajattelin. Pää täynnä on vähän vaikea aja- tella organisoidusti, ajatukset hyppivät sinne tänne. Paras kai tyytyä näin aluksi sen yhden Sysopin antamiin kikkoihin, pohdis- kelin. Joo, näin me teemme näin me teemme. Vaan en millään muis- tanut kaikkea mitä se Sysoppi kertoi mulle. Olisi pitänyt ottaa lappu mukaan! Siinä oli kuvakin.. Nyt pitää vähän inspiroida. Sanoin Maijalle että se saa ehdottaa jotakin kivaa. Sanoi, että haluaa aivan mitä vain annan. NYT MUISTIN mitä se Sysoppi sanoi. Toimeen. Sanoin Maijalle että menee selälleen ja vetää jalat koukkuun rintoihin kiinni. Painoin uteliaan pääni upeille vesil- le Maijan peräpäähän. Sanoikohan se että ime sieltä? Test is best, filosofoin ja työnsin suuni kieli ojossa Maijan mustaan uumeneen. Sain kohtalaisen ilmanpitävän yhdeyden siihen ja aloin imemään keuhkojeni kyllyydestä. Toivottavasti ei tule tuubi-suk- laata, mietin sekopäissäni. Ei suklaata mutta limsaa kylläkin... Lopetin siihen paikkaan ja pyyhin suuni peiton reunaan. No ei vähä mitään. Päästin Maijan takaisin makuulle ja hoksasin toi- mettomana lepäävän 'kakkostukan'. Sinne sukellus! Otin suuhuni niin paljon alaa kuin vain sain ja nuoleskelin innoissani. Kuu- luipa Maijalta jo lupaavan tuntuista voihkimista, tämähän on tehokasta! Lopetin kohta ja sanoin olevani itse käsittelyyn. Painauduin selälleni ja sanoin että saat tehdä mitä vain on mie- lessäsi. Varomatonta puhetta, mutta etanoli saa aikaan kaikkea. Maija katseli vaappuvaa kyrpääni valmistautuva hymy huulillaan. Yritin arvuutella mitä minulle kävisi. Mutta Maija on sen verran arvaamaton, ei kannata paljoa ennustaa. Mitämitä? Hän nousi sei- somaan. Tä? Sain aimo tällin odotuksilleni; Maija otti putkesta- ni kiinni varpaillaan ja kävi minut täysin ällikällä lyöneenä vatkaamaan sitä. UIJUIJUI OUGHHH! Vatsalihakseni puutuivat kovaa kyytiä. Nyt Maija vaihtoi otetta ja päästi elimeni irti varpai- den välistä ja tallasi sen alleen. EOUUUOOOAAH! Samalla aikaa ainutlaatuinen, karmiva ja ihana kokemus. Vaikutus lisääntyi kun hän pyöritteli jalkaansa elimeni päällä. Yritin olla puuttumatta siihen ja onnistuin vain siksi että hän lopetti samaan aikaan kuin olisin hyökännyt pois tuollaisesta avopaikasta. Maija sanoi että ei lysti vielä loppunut. Hän haki pöytälaatikosta KYNTTILÄN (Havi, myydään viiden pakkauksissa punavalkeissa bokseissa) ja pyöritteli sitä samalla kuin piruillaan minulle virnuillen. Mai- ja sanoi päättäväisesti että 'selälleen!'. Arvasin mikä on tu- lossa. Joo. Hän painoi sen tyytyväisen näköisenä perseeseeni ja kävi rämppäämään sitä edestakas. Voitte vain kuvitella miltä se tuntui! Loppuihan se viimeinkin. Vetelin jo viimeisiä hengityk- siä, käsittely vähän puudutti, noin jotenkin ilmaistuna. Maija laittoi kynttilän pois. Vedin hänet päälleni. Kysyin Maijalta jos hän haluaisi ottaa suihin. Tovin mietittyään hän päätti teh- dä sen. Laitoin jalkani niin levälleni kuin sain niin että Maija pääsisi estottomasti hommiin. Hän tulikin päälleni niin, että hänen karvapehkonsa oli aivan silmieni edessä! Maija otti kaluni käsiin ja heitti sen saman tien suuhunsa. OOOH! Ja miten syväl- le se upposikaan! Hän sitten osasi käsittelyt!!! Tahdikkaasti ennen kaikkea.. Ja tehokkaasti! Imuvoima oli repivä. Tunsin kuinka jo muutenkin repeämäisillään olevaa porttia vielä yritet- tiin imeä pois. En kestä enää! AAAAAAAAHHHHHHH! Sinne meni. Mai- jan suuhun. Ääh, hän sylki saamisensa pois. Eikö maistunut... Tunsin kuitenkin suurta tyydytystä.... Vedin Maijan pintaan, ja suutelin hänen karvojaan. Olin halkeamaisillani onnesta. Mutta ei ihan vielä. Tämähän oli vasta esileikkiä... Maija kääntyi oikeinpäin niin että pystyimme lepäämään vierekkäin. Piti vähän huilia, että pressure taas nousisi... ---Jonkin ajan kuluttua--- Oli tämä odotus yhtä piinaa. Maija olisi halunnut heti, mutta en millään voinut heti perään heittää toista. Nyt tuntui kuitenkin siltä että lähtisi lentämään... Annoin valmiusmerkkini ja Maija kääntyi oikeaan asentoon heittäen jalat sängynlaidoille. Kömmin hänen päälleen ja kävin siihen lepäämään. Maija varmaan luuli ettei enää saisikaan, ja alkoi nostamaan ja laskemaan persettään sillä tuloksella että havahduin siihen. Äh, sen verran taisi ol- la tenua veressä, että olin oikeastaan unohtanut tehtäväni!! Sillä suihinotolla oli näköjään suuri vaikutus. Mutta olisi täl- läkin. Rämppäsin ajan halkoani ==> halko halusi lisää elintilaa. Käy Suur-Suomi pieneksi... Kasvoi ulos.. Pitänee käyttää sitä halkovajassa... Vajassa oltiin.. Mitäs ny? Hops, halosta tulee mahlaa....paaaljon mahlaa... Nyt halko tyytyväinen. ---Tunti kulunut--- Emme enää jaksaneet peuhata pedissä, joten puimme päällemme ja menimme parvekkeelle aurinkoa ottamaan.. No ainakin parvekkeel- le. Olo oli sekavan tuntuinen, eikä Maijakaan paremmassa tilassa ollut. (Eihän humalaa parempaa tilaa olekaan...) Siinä se aika kului vähitellen selvitessä. Puhuimme siinä vähän kaikkea ai- heesta 6. Esimerkein. Piti lähteä pois, kun Maijan mutsin oli määrä saapua kohtapuo- lin. Hyvästelin Maijan ja päätimme tehdä samaa toistekin.. En ollut oikein kunnossa ajamiseen, mutta ei autoa tännekään viit- sinyt jättää. Ja onneksi matka ei ollut järin pitkä. Jos otan niin myös ajan, oli mottona. Revitin tielle syvät raidat ja kaa- hasin reilua vauhtia päätielle. Pääsin liikennevaloihin eturi- viin. Hee, vierelle asettui yksi luokkalaiseni, joka on aina ke- huskellut että hänen autosta lähtee 150 hevosvoimaa. Tööttäsin hänelle. Hän vastasi kohottamalla kierroksia arviolta neljään tuhanteen. Jos sen puheet pitää paikkansa niin edessä on kyllä minulle varma tappio. Mutta eihän sillä mitään 150 hp:tä ole. No niin. Valot vaihtuivat keltaisiin. Heitin ykkösen sisään ja annoin palaa. Vittu! Se otti vähän varaslähtöä, ja sai parin metrin etumatkan. Pitää korjata asia. Kakkonen ineen. Kierrokset 6700. Saavutin hänet ja menin kevyesti ohi. Voitin!!! Annoin sille niin räkäiset naurut kuin vain pystyin. Joo, pääsin himaan saakka. Ja soitin ensin IKL:ään n. yhdentois- ta aikoihin. Ja sain heti tulvivan määrän kysymyksiä.... Hoijaa, väsytti niin hitosti. Jaksoin kuitenkin selittää pääkohdat kär- sivällisesti, mutta lopetin kohta ja sukelsin kolmannen kerran samana vuorokautena punkkaan........Kroooh.....pyyhhhh...aaahhh. ....oohhhh.....jeah............................................. ...............................uh...............................