_____ Dreams.txt _____ ___________________________________________ ö ö ö(c) Master, The Sysop of Block House Qbbsö ö Älä levitä muihin bokseihin. ö ö ö ___________________________________________ Ajaudun toiseen maailman. Ummistan silmäni kaikelta, myös näppäimistöltä. Kyllä kädet selviävät kirjoittamiesta. Mieleeni tulee tulevaisuus, valoisa sellainen. Käteni kylmät osat lämpenevät, kun ajattelen Tiinaa, hänen sanojaan, ja toiveitaan. Menemme mökille, joskus ensi kuussa. Taustalla soiva musiikki antaa kaikua mielelleni, puutunut jalka allani ei saa tilaa tai enempää juomiota. Mökille. Haen Tiinan perjantaina ja ajamme kotiini. Hän kokeilee varusteita. Lähdemme ajamaan mökille. Sinne on 30 kilometrin matka. Autossa juttelemme kaikkea hauskaa, en vain tiedä, miksi ajattelen koko ajan muita asioita. Katson Tiinaa kasvoihin. Auto kaartaa sivulle. Tallaan polkimen lattiaan ja kiihdymme. Mökillä. Haen takkaan puita. Märkiä. Kyllä ne kohta kuivuvat, luulisin. Tiina ottaa sanomalehtiä auton takakontista. Yhteispelillä se kaikki sujuu. Mieleni on rauhallinen. Miksi ei olisi? Tiina minun. Minä Tiinalle. Jos, jos vain..pakko. Istumme mökkiin sohvalle, kuuntelen takkatulen rätinää. Paikat ovat vielä kylmiä. Jompikumpi ehdottaa, että lämmittelemme toisiamme. En vastusta ehdo- tusta. Miksi vastustaisin? Olen hyvätahtoinen kaikille, liiankin monelle. Liian ystävällinen, antelias, kohtelias ja yleisesti hyvä. Vaarana on hyväksi- käyttö. En halua. Parannus. Mutta ei Tiinaa vastaan. Hänelle olen kuin hän haluaa. Aina ja iäisesti. Lämpötila nousee. Katson saunaa. Mieleni masentuu, lattiakaivo on noussut roudan takia ylös. Täällä ei voisi saunoa oikein. Ellei sitten vain saunota. Vesijohtokin on katkaistu talven ajaksi. Mutta vettä saa vähän matkan päästä lähteestä. Laitan saunankin lämpenemään. Mieleni on iloinen. Olen onnellinen, ilta on hyvä. Kello on seitsemän illalla. Olen luonut lumia pois rappujen edestä. Harmi kun kokko on poltettu. Ei jaksa tehdä uutta, siihen menisi ikä ja terveys ellei hanki naapuria auttamaan. EI. Huomenna lähdemme laskettelemaan, aamulla. Mutta se ei estä pientä alkoholin nautiskelua. Tiina pitää Omenaviinistä ja Mansikkaviinistä. Kaikkeen on varauduttu.. Keittiöstä löytyy rikkimennyt pullo. En iloitse. Otan kaksi lasia ja menemme sohvalle. Takka on vasemmalla edessä n. metrin päässä meistä. Reitemme ovat kiinni toisissaan. Tarjoan lasillisen Tiinalle. Juttelemme, hän nauraa minun kaksimielisyydelle. Olisiko tässä rakkauden paikka? En välitä ajatella, kunhan olen. Olen olemassa, jos ajattelen, että on olemassa, alkaa jokaista ruumiinkolkkaa pakottamaan ja paikat puutumaan. Viini rentouttaa. Tiinasta sitä ei huomaa, hänestä ei huomaa, milloin hän on juonut. Huudan mielessäni 'Tiina Tiina!', mutta olen ulkoisesti hiljaa. Tiinakin on hiljaa. Viinipullo on tyhjentynyt. Se upposi kuin kusi hankeen. Makuuasento olikin rentouttavampi tapa viettää iltaa. Levennämme sohvaa tekemällä siitä sängyn. Tiina rojahti heti vatsalleen. Minä hyökkäsin välittömästi viereen. Hän pyytää minua hieromaan selkää. Hieron ensin olka- päitä, siirryn alemmaksi, tapani mukaan hyppään jalkoihin, josta nousen Tiinan parhaisiin kohtiin. Tiina nauttii hipelöinnistä, niin minäkin. Se alkaa kuitenkin rasittaa, lopetan. Menen tyttöni viereen makaamaan. Laitan käteni hänen ympärilleen. Olemme hiljaa. Kynttiläkään ei värähdä. Silmäni ovat kiinni samaten kuin Tiina minussa. Hän on humalassa, huomaan. Nautin hetkestä, vaikka en tee mitään. Olen vain onnellinen ja tyytyväinen kaikkeen. Tiina hyväilee minua, olen. Hyväilen Tiinaa takaisin. Hymyilen hiljaa. Tiina katsoo minua, katson häntä silmiin. Suumme lähenevät, huulet koskettavat toisiaan. Ihanaa. Suutelemme kauan, en saa tarpeekseni. Käteni hyväilevät yhä enemmän Tiinaa. Hän laittaa jalkansa minun jalkojeni päälle. Ohjaan käteni johonkin mieluisaan paikkaan, joka on jo odottanut käden tuloa. Tiina kiihottuu hieronnasta. Lopetan äkkiä kaiken. Kuiskaan: 'Käydään ensin saunassa'. Nousemme ylös. Riisun Tiinaa. Hän antaa minun tehdä kaiken. Otan itseltäni samaa vauhtia vaatteita pois, ja kohta olemme alasti. Avaan oven ja siirrymme kuistin kautta saunaan. Saunassa on pimeää. Sytytän lyhdyn saunan ikkunan eteen. Halkoteline pois. Sekoitan vettä. Kastelemme toisemme, mahtava tunne valtaa mieleni. Suutelemme. Nousemme lauteille ja heitän vähän löylyä. Pidän Tiinaa selän takaa kiinni. Kastelen lauteet kokonaan. Kellistymme siihen hyväilemään toisiamme, ei ole mitään esteitäkän. Tulee kuuma. Menemme peseytymään. Kumpikin saippuoi toisensa. Yritän, yritän olla, kuin..ei. Miksi yrittää olla sellainen, mitä ei halua. Tiinan hiuksissa on työmaata kerrakseen. Huuhtelemme itsemme yhteissuihkun alla. Valmiita, melkein. Emme jaksa jäädä saunaan pitemmäksi aikaa, on parem- paakin tekemistä. Tiina ottaa pyyhkeen ja kuivaa ensin kasvonsa, sitten minun. Levitän kaksi pyyhettä sängyn päälle ja menemme siihen makaamaan. Takkatuli räiskyy, kuivaamme pyyhkeellä toisiamme. Kampaan Tiinan hiukset ja menemme peiton alle rakastelemaan. Kynttilä sammuu, me emme vielä. Juomme viiniä vielä, mutta ei liikaa. Nyt voisimme..hieron Tiinan pillua, hän alkaa vähän ajan päästä lämpenemään. Siir- ryn alaspäin, vielä vähän. Tiina hyväilee elintäni, minäkin lämpenen. Loppu. Suutelemme välillä. Tiina menee makaamaan, menen päälle. Työnnän elimeni sisään reiästä, alan jynssäämisen. Poraan, poraan, vielä hetki. Tiinan perse nousee ja laskee, kiihotumme. Se hetki tulee nyt, nyt. Helpotuksen huokaus kummallekin. Nukumme syvästi. Vain ulkona olevat puut voivat tuntea mökin sisältä tulevan säteilyn. Puutkin ovat hiljaa, ei sada vielä, vaikka pilviä onkin näkyvissä. Tulee aamu, heräämme samaan aikaan. Laitan vettä lämpenemään. Tiina makaa sängyssä ja katselee minua. Palaan takaisin sänkyyn, en halua olla muualla kyuin Tiinan läheisyydessä. Hearts never lie, they just feel the love. Meidän on PAKKO rakastella. Kolmen minuutin päästä työnnän elintäni Tiinan uumeniin ja saamme orgasmin. Sulamme yhteen. Söimme sentään jotakin, tämähän oli laskettelumatka. Tiina sytytti takkaan tulta, mökin lämpötila oli alle 20 astetta jo. Mieleni rentoutuu, minun ei enää tarvitse ikinä taistella tyttöni takia, hän pysyy muutenkin mukanani. Olen saavuttanut kaiken. Nyt pitää nauttia elämästä. Ajoimme laskettelemaan. Kello oli onneksi vielä tarpeeksi vähän, ei ollut liikaa väkeä rinteissä. Ostin puolipäivälipun kummallekin. Tiinan vielä sovi- tellessa monoja minä satuin näkemään erään erittäin hyvännäköisen tyttösen. Mutta silti hän tuntui niin etäiseltä, hän oli niin epämuodostunut lähemmässä tarkastelussa. Täydellisyys oli vierelläni. Menimme hissiin, juttelimme. Tiina pitää kapulasta kiinni, minä pidän käsiäni sauvoissa, joiden kärjet ovat siteiden päällä. Mäki tuntui pieneltä, mutta se ei haitannut minua, koska minulle oli viihde mukanani. Toimin opettajana, Tiina oppilaana. Hänkin oppii laskettelemaan hyvin, vaikka siitä ei ehtinyt olla paljoakaan hyötyä, koska vietimme middle skitä mäen päällä auringosta nauttien. Mutta silti, pidin silmäni auki. Jokin hienoinen asia jak- soi kiusata minua. Jos ei sittenkään? Päivän mittaan tulin yhtä aikaa sekä epä- varmaksi että huolettomaksi. Aina kun jouduimme olemaan toisistamme hiemankin kaukana, minut valtasi pieni pelko, kaukaisuus. Hänkin on vain ihminen. Olisiko tämä rakkautta, vai kuvittelenko? Mitähän Tiina sittenkään ajattelee minusta? En voi tuntea häntä koskaan täydellisesti, en ole hän. Minun on tiedetettävä, pakko. Sanon Tiinalle, että lähdetään. Kello on puoli yksi. Ajamme möille takaisin. Laitan puita. Nyt on toimittava varovasti. Tarjoilen hieman viiniä. Se rauhoittaa ja rentouttaa. Tiina juo enemmänkin kuin ajattelin. On liian valoisaa? Se ei saa nyt haitata. Menemme sängylle makaamaan. Kysyn Tiinalta, mitä hän pitää minusta. Rakastaako hän? Kyllä, oli vastaus. Ajattelen syvästi ja pitkään. En tunne mitään, vaikka pitäisi tuntea. Mihin minä tarvitsen edes Tiinaa? Mihin tarvitsen toista ihmistä? Mieleeni tulee viime vuosi. Todellakin, tarvitsen häntä. Ilman Tiinaa ei minulla ole elämää, olen riippuvainen rakkaudesta ja mielenlämmittäjästä. Kerron sen Tiinalle. Hänen reaktionsa on positiivinen. Me menemme kihloihin kohta, mutta siihenkin on vielä aikaa. Miksi kiirehtiä? Elämä on vielä edessä, mutta tyttöni vierellä. Tiinakin kai tarvitsee minua, mutta siitä en voi olla varma, koska olen minä. Kysyminenkään ei auta, en ajattele sitä, että minua tarvitaan - ulkopuolisena. Otan lisää alkoholia. En enää ajattele syvällisiä. Kaikki on sittenkin hyvin. Ei pidä tulla humalaan nyt. On lähdettävä. Tunnin hiljaiselon jälkeen alamme varustautua poislähtöön. Lähdemme, kaikki on mennyt hyvin. Ei ole yli 0.5 promilleakaan. Menemme Vanhan Turuntien kautta, maisemat ovat kauniimpia - ja matka kestää kauemmin. Vein Tiinan kotiin ja sen jälkeen minä itsekin pääsin vapaalle. Kaikki kunnossa, suhteemme näki lopultakin sen kirkkaan päivänvalon, mitä se on etsinyt koko olemassaolonsa ajan. -Master