__________________________________________________________ | SODETIIN.TXT | | (c) Master Miner |__ | 18.10.1991, versio 1.00 |__ | All rights reserved. |__ | ____________________________________________________ |__ | Tekstin sisältö: Sotilaskodin Tiina |__ | ____________________________________________________ |__ | Tiedoston koko : 10570 merkkiä, 220 riviä |__ | Copyright-koodi: 52318, 8-bit PC ASCII |__ | ____________________________________________________ |__ | Lähde: Imagine Mill, 90-455 1556, v22bis, 24h, k16 |__ | ____________________________________________________ |__ | Tekstiä saa levittää vain elektronisessa muodossa |__ | muuttamattomana. Tekstillä on Master Minerin teki- |__ | jänoikeudet, tekstin käytöstä ei saa periä maksua |__ | eikä sitä saa liittää muihin paketteihin levitet- |__ | täväksi. Sysop: tarkasta, että tiedoston pituus on |__ | yllä mainittu - muutettua tekstiä ei saa levittää |__ | eteenpäin. Tekstin sisältö on täysin Master Minerin |__ | kokemuksen ja mielikuvituksen aikaansaannosta. |__ ____________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________ Tekstin leveys max 67 merkkiä __________________ Nostin HK:n makkaroita kylmiön hyllyille kuljetusvaunusta. Olisin kohta tehnyt jokapäiväisen sodeavustukseni valmiiksi ja pääsisin nirhaamaan aikaa toimistoon. Asetellessani viimeisiä makkaranpaloja riviin kylmiön ovi aukesi. - Apua! Oi että mä pelästyin! - Minkä takia? Kysyin viattomalla äänellä ja tuijotin sisään ryn- nännytä sotilaskotisisarta intensiivisesti silmiin. - Eiku...mä en vaan arvannut, että täällä olisi joku. - Niinhän ne kaikki väittävät. Ei mua tartte pelätä, tartteeko? - Eeen mä niin väittänyt :-) Tyttö lähti kylmiöstä pois unohtaen, että hän oli tullut hakemaan lihapiirakoita. Hetken kuluttua Tiina tuli takaisin hieman nolona ja kahmaisi läjän purtavaa mukaansa. Hymyilin vaistomaisesti tytön perään, nyt teki mieli sitä, mitä mieli teki... Vein vaunut ja tyhjät pahvilaatikot alakertaan, jonka jälkeen hiip- pailin juomaan palkkiota avunannostani. Täytin tuopin piripintaan ja ahmaisin ylisokeroidun munkin sisääni heikohkon aamiaisen jat- keeksi. Tunsin lisääntyvää mielihyvää, kun Uuden Suomen artikke- lissa kerrottiin varusmiesten päivärahojen korotusaikeista. Markan lisäys päiväpalkkaan ei liikaa silti edistäisi talouttani, joten rahaa pitäisi tienata jollakin muulla tavoin. Menin toimistoon ja asensin lukionkäyneenä motoriikan mestarina Cliftersin lautasen CD-soittimeen. Jaana Rinteen eroottiset sa- noitukset alkoivat purra, kun kuuntelin sanoja "Mä oon Harrilla / mut tuu ostamaan / pimee yö iskee silmään / asiakas odottaa". Mi- tenköhän onnistuisi sotilaskotisisariin? Tulin yhä hullummaksi ajatukselle, ja huomasin tulleeni riippuvai- seksi ajatuksesta, että nyt oli saatava sotilaskotisisarta. Loin pikaisen silmäyksen mahdollisuuksiini: asusteeni oli ällöttävä, sa- maten se, että olin varusmies, mutta charmikuuteni, flirttailutai- toni ja muuten melko onnistunut pärstäkertoimeni voisi tuoda työ- voiton. Haroin hetken hiuksia iskukykyisemmiksi ja lähdin oiko- päätä yläkertaan. - Onko teillä vielä paljon hommia kesken? - Jos sä viitsit siivota noi muurahaiset tosta limuautomaatista, ole niin kiltti! - Jou Afrika people, unite! Operaation jälkeen valuin takaisin tiskin taakse ja edelleen keit- tiön puolelle. Paikalla ei ollutkaan kuin Tiina ja joku nuorempi miespuolinen sotilaskotiveli, joten nyt jos milloin olisi aika iskeä, kun rauta olisi vielä kuumaa. Aloitin: - Onks sulla paljon tekemistä vielä? - Kohta on kaikki valmista, täytyy vain odotella, että Pee tulee tänne. Se lupasi tulla taas pitkästä aikaa kassaksi. Loin merkitsevän hurmurikatseen Tiinaan, hymyilin kierosti ja aloin vikitellä häntä hienovaraisesti: - Tuu ehtiessäs moikkaamaan alakertaan toimistoon, oon yksin koko päivän, kun noi muut tuppaavat sluibaamaan vähän turhan vilkkaas- ti.. Tiina vastasi ensin hymyllä ja naurahti sitten: - No voinhan mä tulla käymään vähäksi aikaa.. :-) - Juujuu, tuu heti kohta sitten. Mä meen taas tekemään duunia. Poistuin tyytyväisenä toimistoon. Olisikohan Tiina kiinnostunut mi- nusta seksuaalisesti? Ainakin minä pidin hänen vaaleista, lainehti- vista hiuksistaan ja hänen jumalaisen muodokkaasta perseestään. Ja nuo rinnat, nuo hunajameloonit, joita en ollut päässyt koskettele- maan kuin kuvitelmissani. Halusin tuon tytön! - Moi mä tulin jo! - Obs, katos vaan. - Mitä sä teet täällä? - Parhaillaan ajattelutyötä, vastasin arvoituksellisesti. Laitoin Cliftersin soimaan ja kappaleen "Sexi on in". - Hei, sulla on Cliftersiä! - On myös uudempikin levy, eli tää Humala on Jumala. Nousin tuolilta vetääkseni oven kiinni. Katsoin Tiinan hymyileviä kasvoja hieman sekaisin ajatuksin. Aloitin: - Hoo, arvaa muuten, olen tehnyt tutkimuksen sotilaskotitytöistä... - Mitä oot tutkinut? Tiina kysyi pää hieman kallellaan. - Tulin vain siihen johtopäätökseen, että olet parhaimman näköinen noista.. Uskotko? - Minä vai? Mulla on kauhee NENÄ! - Ai NENÄ? Tökkäsin hänen nenäänsä etusormellani ja nauroin hänen reaktiotaan. - Ei saa kattoo mun nenää! Yhyy, mä en uskalla näyttää sitä enää sulle! - Joojoo, Tiina, JOO JOO. No hauku mua sitten vuorostasi? - Sä oot intissä. - Minusta riippumaton tekijä. Jotakin muuta? - En mä haluu sua haukkua! - Mikset? Tivasin, enkä ollut huomata, että tyttö sanoi tuon tosis- saan. - Sulla on ihan hyvä nenä, sanoin hieman äänenlaatuani vakavoit- taen. Katsoimme toisiamme silmästä silmään. Olimme vain puolen metrin päässä toisistamme, nostin käteni tytön poskelle ja silitin sitä varovasti. Tyttö ei lähtenytkään karkuun, vaan alkoi tehdä samaa minulle. Minuutin kuluttua rutistuimme kiihkeän suutelukohtauksen saattelemana huoneen takaosassa juuri tätä tarkoitusta varten odot- taneeseen löhötuoliin. Vein kylmän käteni Tiinan väljän paidan alle ottaakseni kiinni hänen rinnastaan. Jumalauta, sillä ei ollut rint- sikoitakaan?! Luonnostaan tällaiset pystärit! Rutistin rintaa het- ken aikaa toisella kädellä samaan aikaan hänen niskaansa hyväillen. Tiina etsi reisien sisäpinnoiltani erogeenisesti herkkiä alueitani ja onnistui aikeissaan erittäin hyvin, sillä hetken kuluttua hän saattoi vain todeta, että pikku-Master oli herännyt elämään tilan- teeseen mukaan täysin verisiemauksin. Nostin Tiinan paidan pois ja suutelin hänen nännejään. Tyttö nautti tästä käsittämättömän paljon ja hän päästeli suustaan hyvänoloa tarkoittavia huokauksia. Hetken kuluttua makasimme lattialla puolipukeissa. Vedin tytöltä hänen pikkuhousunsa pois ja tarkastelin hetken tuumivasti hänen alapäätään: tummanruskeat pillukarvat, itse pimppakolon ympäriltä ne oli ilmeisesti leikattu aivan hiljattain. Oikea namupala! Työn- sin pääni pillun tuntumaan ja lipaisin varovasti kielelläni häpy- huulia. Tungin kielenpääni klitorikseen samalla avaten tytön jalko- ja leveämmälle reisistä käsilläni kiinni pitäen. Tiina päästi kova- äänisen voihkaisun ja kohta hän alkoi täristä mielihyvästä. Tunsin, kuinka pillusta suorastaan valui nestettä. Nyt oli aika työntää omakin elin sisälle. - Sopiiko, että naidaan takaapäin? - ANNA TULLA VAAN !! Mä en kestä enää! Tyttö meni vatsalleen ja nosti persettään ylöspäin, jotta minun olisi helpompi työntää esileikkien tuoksinassa kivettynyt elimeni sisälle hänen läpimärkään emättimeensä. Tyttö huokaisi onnesta, kun työnsin kullin sisälle. Asetuin Tiinan päälle ja vedin kullia varo- vasti takaisin. Tyttö tuli rytmiin mukaan ja puolen minuutin päästä meillä oli täysi naimasessio käynnissä. Tunsin kiihottuvani hieman liian nopeasti, sillä kiveksissäni alkoi tulla jo niitä ihania vä- ristyksiä, jotka olisivat kohta muuttuisivat orgasmiksi. Keskeytin naimisen hetkeksi, otin tytön rinnoista kiinni ja aloin hieroa nän- nejä. Aloitin taas rytmikkäät työnnöt, eikä kestänyt viittätoista edestakasvetoa kauempaa, kun tyttö laukesi valtaisaan orgasmiin. Tiukentuneet häpyhuulet aiheuttivat lisääntyneen mielihyvän tunteen elimessäni suurentuneena hankauspaineena, enkä enää saattanut pidä- tellä itseäni. Sperma ruiskahti Tiinan uumeniin. Levähdin hänen päälleen ja suutelin kerran hänen niskaansa. - Miltä tuntui? - Ooooo... Hymyilin tyytyväisenä, enkä suotta. Mutta entäs nyt? Muistin, että PJ:mme säilytti vessapaperia vetolaatikossa oikealla alhaalla. Ve- tämättä elintäni kokonaan ulos Tiinan pillusta sain kuin sainkin paperin käsiini ja repäisin siitä puolen metrin palasen. Plopsautin jo vetäytymisvaiheensa aloittaneen elimeni takaisin ihmisten il- moille ja työnsin paperitupon Tiinan pillun eteen, jotta sperma ei valuisi lattialle naimiskohtaustamme muille muistuttamaan. Puhdis- tin elimeni ja vedin alushousuni nopeasti jalkaan. Tiina vuodatti spermat sisältään menemällä seisaalleen jalat levälleen. Saatoin vielä hetken nauttia hänen ihanasta vartalostaan. - Toivottavasti muuten meidän toimittaja ei tuu tänne, se nimittäin on tuolla patterilla parhaillaan, ja sen pitäisi silti tulla tän- ne vielä... Samassa joku alkoi kopeloida lukkoa. Mitä helvettiä, ei kai Huhis nyt jo tulisi tänne? - Kuka siellä, venaa tuun avaamaan oven, ei tartte vaivautua itse!! Huusin kovaa ja toivoin hartaasti, että Tiinakin ehtisi vetää paitansa päällensä. - Minä täällä, ei tartte vaivautua, olen jo avaamassa ovea. Lahtis tuli sisälle, eikä hänen ilmeissään ollut arvuuttelemista. Hän vilkaisi hetken aikaa housunnappeja kiinnittävään sotilasko- tisisareen ja lattialla lojuneisiin papereihin, hetken kuluttua ta- kaisin käytävälle kääntyen. - Glups, nyt ollaan muuten vähän liemessä.. ellet sitten anna Lah- dellekin :-) - Hyvä idea, LAHTIS, tuu takas! Lähdin huoneesta munkkikahville sotilaskotiin, enkä voinut olla huomaamatta, kun Tiina ja Lahti sulkeutuivat toimistoon töihin uppoutumaan. Onneksi niitä sisaria oli enemmänkin. -Master'91