********************************************************************** * ImproVision Stories 1989 presents: * * SUMMER.TXT * * Written by Count Zero, The SysOp of Twilight Zone MBBS * * This short story is work of fiction. Names, characters, * * places and incidents are either product of author's * * imagination or are used fictiously. Any resemblance * * to actual events or locales or persons, living or dead * * is entirely coincidential. * * (C) 1989 Count Zero & ImproVision stories. * * You can distribute this text in its non-altered form * * without permission in Bulletin Board Systems and * * electronic networks. * * *Twilight Zone MBBS Home of ImproVision stories* * ********************************************************************** Olen Timo, 17 vuotias ja asustelen jossain länsirannikon kaupungissa. Harrastelen moottoripyöräilyä (minulla on Honda MTX -86) ja tyttöjä. Minulla on sisar, Minna, joka on 15v. Isäni nimi on Erkki ja äitini nimi on Liisa. Tämä kertomus kertoo viime kesästä ja mitä tapahtui pian sen jälkeen kun olin täyttänyt 17... ---------------------------------------------------------------------- Ah! Oli kesä ja kuuma kuin helvetissä. Mietin raukeasti rannalla makoillessani mitä mahtaisin tehdä tulevana viikonloppuna. Isä ja äiti olivat siis menossa mökille Kuusamoon, joten olisin kahden siskoni kanssa kotona. Hmm... Uskaltaisikohan sitä ottaa... Minna on kuitenkin niin vittumainen että se kertoo jos ryyppään, vaikka itse se vetää pään täyteen joka perjantai. On se senverta vittumainen. Ja ei ne edes kuuntele mua jos sanon että sekin ryyppää, sehän on niitten lellikki, kun vetelee koulussakin pelkkiä kiitettäviä. PASKAT! Karjaisin yhtäkkiä ja jokainen rantsulla olija kääntyi katsomaan minua kummastuneena. Minä vähät välitin koko sakista, nousin ylös ja kävelin prätkäni viereen. Istahdin varovasti polttavan kuumalle penkille ja napsautin virran päälle. Irvistin laittaessani kypärää päähän, palleja kuumotti niin saatanasti, koskapa päälläni ei ollut muuta kuin shortsit. Yritin vaikuttaa parhaani mukaan macholta polkaistessani pyörän käyntiin, mikä ei kuitenkaan onnistunut, koska moottori vain pärähti hetkeksi sammuessaan sitten taas. VOI VITTU! Huusin taas, ja NYT sain aikaan jotain säpinää. Pari vanhaa akkaa alkoi kälättää keskenään jotain ja siirtyi kauemmaksi minusta. Paskat, tuumin ja polkaisin uudestaan. No nyt pyörä suvaitsi vihdoinkin käynnistyä. Polkaisin vaihteen silmään ja kurvasin mahtavasti että hiekka lensi. Akat alkoivat huudella jotain perääni ja näytin nopeasti keskaria olan yli vaihtaessani nopeasti kakkoselle. Ajelin hiljakseen keskustaan päin katsellen samalla josko näkyisi ketään tuttuja liikenteessä. Turha toivo, kukaan ei ollut kaupungilla, kaikki olivat joko lähteneet mökille tai olivat rannalla makoilemassa kuten minä äsken. Mutta hei hei hei... Mitäs tuolla olikaan?? Torin laitaa ajaessani huomasin torin toisella laidalla erään tytön, jonka tunsin melko hyvin - siskoni, mutta hänen seurassaan oleva tyttö oli minulle tuiki tuntematon. Asiaa sietää tutkia hieman syvemmin, ajattelin itsekseni kääntäessäni äkkiä kadulta nupukivetylle torille. Ajattelin hieman näyttää tuolle tytölle miten meilläpäin tehdään, ja otin pyörästäni kaiken irti. Olin aikeissa pysäyttää lukkojarrutuksella suoraan tytön eteen, mutta yhtäkkiä takarengas lipesi alta ja kaaduin kipeästi kyljelleni. Nousin nopeasti jaloilleni vaikka oikeaan jalkaani sattui vietävästi. Siskoni ja tuntematon tyttö nauroivat katketakseen minun epäonnelleni kun kävelin heitä kohti naama punaisena yrittäen olla ontumatta. - (kikatusta) - Älkää nyt perkele naurako, ei tää mikään naurun asia ole, jalka on ihan paskana... - (kikatusta) - Nojoo, rauhoittukaa nytten! Minna hei, mikäs tämän sun kaveris nimi on?? - (kikatusta) Joo, (hihihihi) tää on Tuula. Tuula, tää on mun veli, Timo. - Hei Timo. Kuinkas pyyhkii?? (hihihih) - No heipä hei. Eipä kovin hyvin, kuten kuvasta näkyy! Tyttö oli TODELLA tyrmäävän kaunis. Arvelin hänen olevan siskoni ikäinen, mutta kun minulla ja siskollani molemmilla on kiiltävän mustat hiukset, Tuulalla oli vaaleat, olkapäille ulottuvat kiharat hiukset. Unelmien nainen, ajattelin, eikä naamakaan ollut pahempi: Syvänsiniset silmät, pitkät ripset ja aaaahh... Mitkä HUULET... Ne suorastaan rukoilivat tulla suudelluiksi! Näitä miettiessäni huomasin yhtäkkiä että minulla on vieläkin kypärä päässä. Otin sen pois ja kävin nostamassa prätkäni pystyyn. Istahdin Tuulan viereen penkille yrittäen samalla kuumeisesti miettiä mitä sanoisin hänelle. Tästä ei juurikaan tahtonut tulla mitään, jalkani oli kuin tulessa ja oli muutenkin tukala olo. Huomasin kuitenkin torin laidalla olevan pankin katolla lämpömittarin (28 astetta) ja aloitin: - Kaunis ilma tänään.. Molemmat tytöt suorastaan RÄJÄHTIVÄT nauruun, ja minä punastuin niin etten punaisemmaksi voinut enää tulla. - Kuule Timo, aloitti siskoni, Tuula tulee sitten meille täksi viikonlopuksi kun porukka lähtee sinne Kuusamoon. Älä sitten kerro niille mitään, ne alkaa vaan hössätä turhia ja no, kyllä sä tiedät. Jos sä et kerro niille mitään niin mä en kerro niille siitä pullosta joka sulla on vaatekaapissa... Hitto! Voi juma! Voiko enää maailma paremmaksi muuttua! Tuo jumalainen ilmestys MEILLÄ koko viikonlopun! Aaaaahh... - Joo... Tuota... No en mä mitään sano! Luuliko tuo TOSISSAAN että pilaisin hyvältä näyttävät mahikset?? Ei se voi olla niin tyhmä... Ei voi vaikka se onkin mun systeri. Nojauduin rennosti taaksepäin ja katsahdin nopeasti sivulleni. Huomasin katsovani Tuulaa suoraan silmiin! Katseemme lukittuivat hetkeksi toisiinsa, ja huomasin niissä oudon katseen jota en pystynyt tulkitsemaan kunnolla. Äkkiä tunsin vileän kosketuksen jalallani. Tuula kumartui katsomaan jalkaani. Vasta nyt kiinnitin huomioni siihen miten minulle oli käynyt kun olin kaatunut. Polveni oli aivan veressä ja nahkaa oli lähtenyt koko säären mitalta. Koko sukka oli aivan verinen ja repaleina, jopa lenkkaritkin olivat kärsineen näköiset. - Tuo pitää saada puhdistettua ennekuin saat jäykkäkouristuksen tai jotain... Odotas hetki! - Hei, mitä sä nyt? - Putsaan vähän tuota sun jalkaas, mä olen ollu partiossa ja meille opetettiin siellä miten se pitää tehdä. - No ei sun nyt tarvi, kyllä tää tästä menee ohi... - Eikun ny olet siinä ja istut rauhassa! Tuula nousi nopeasti ylös ja juoksi vesipostille. Kun hän käveli takaisin, huomasin hänen T-paitansa edustassa kaksi kohoumaa.... MITKÄ RINNAT! Ei voi olla totta.. Voiko tuo olla 15??!! Tuolla alla ei taatusti ole rintsikoitakaan.... Samassa hän olikin jo polvillaan edessäni, ja alkoi pyyhkiä jalkaani kostutetulla nenäliinallaan. Minulla olikin hyvät näköalat suoraan hänen kaula-aukostaan sisään... Hänellä EI ollut rintsikoita, sen verran ehdin huomata, mutta tarkempi huomiointi jäi sikseen kun yhtäkkiä huomasin penikseni alkavan muistuttaa olemassaolostaan. Pomppasin hätäisesti pystyyn ja nilkutin prätkälle. - Hei, mikä sulle nyt tuli? Tuula huusi perääni, mutta minä painoin vain kypärän päähäni ja polkaisin starttipoljinta. Ai jumalauta että teki kipeää! Onneksi ei ole vaihdejalka, tuumasin kun kaarsin pois torilta, tälläkertaa hieman varovaisemmin. Ajelin uudestaan kaupungin halki toivoen nyt näkeväni edes jonkun tutun jolle voisin kertoa tästä onnekkaasta onnettomuudesta. Bingo! Huomasin pari kaveriani linja-autoaseman parkkipaikalla, ja suuntasin suoraan sinne. - No Timppa, mikäs sun koipees on sattunu? Et kai vaan TAAS ole pölähtänyt tai jotain?? - Suus kii Make, anna ku mä kerron! - No, anna tulla vaan! Mitä sä enää venailet, puhetta puhetta!! - Ette ikinä arvaa mitä mä näin tuossa torilla... - No kerro kerro! - Siskoni... - Jumalauta kusipää!! Ny kuolet! - Oli siellä joku toinenkin.... - Kuka, kuka, kerro ny jo!!!!!!! - No en mä tiä oikein, semmoinen vaalea muija, Tuula sen nimi oli. - Ai jaa SE muija... Jaajaa.. (Make ja Sepi vaihtoivat katseita) - Miten niin SE muija?? Onks se sitte jo varattua lihaa vai?? Make ja Sepi purskahtivat raikuvaan nauruun.... - Mitä hittoa te siinä hekotatte?! Kertokaa ny saatana mullekin mikä siinä oli noin vitun hauskaa!! - Kuules Timppa... Se muijahan on lesbo, etsä sitä tienny?? - HÄÄÄÄH?!?!? Mitä vittua?! Ei voi olla! Mistä sä sen muka tiedät?? - Yks kaveri kerto. Se on sen kans samalla luokalla koulussa, tuol Kiviksessä. Se on kuulemma siellä hinkkaillu jotain muijaa vessassa ja opet on käräyttäny sen sieltä. - Ei voi olla totta, en usko! Mitä se sitte mun systerin kans tekis??!! - No jos se on kanssa.... - Voi jumalauta jätkät, tää ei oo enää yhtään mukavaa! Painukaa vittuun! Kaasutin pois paikalta reilua ylinopeutta. Ajoin uudelle ohikulkutielle jolla ei vielä ollut paljoa liikennettä ja avasin hanat auki yrittäen viilentää päätäni. Ajatukset pyörivät päässäni: Tuula lesbo... Mutta se sen KATSE ja... Minna. Ei kai se vaan... Tosin eihän sillä ole ollu ketään pitempiaikaista kundikaveriakaan, mutta sehän ny ei ole ihmeellistä vielä tuossa iässä... Ettei se vaan olis... Ja jos ei porukoillekaan saa kertoa että se tulee.. Nehän on siinä vanhempainneuvostossa vai mikä fuckin' neuvosto se nyt oli, että ne kai tietää sitten jos se juttu minkä Make kerto onkin TOTTA... Ei jumalauta. Ei tää voi olla totta. Risteys alkoi jo lähestyä ja polkaisin varovasti jarrua. Käännyin vasemmalle ja yli rautatien. Ajelin hiljakseen kotia kohti miettien vielä kerran asioita ympäriinsä. Kun saavuin kotiin oli kello juuri tulossa 16:00. Isä oli pihalla ja pesi autoa. Lykkäsin pärrän portaitten alle ja aloin nousta portaita ylös. Yhtäkkiä se huusi: "Enkös minä ole sanonut ettet aja tuolla ilman pitkiä housuja! Liisa, tuus ny kattoon missä kunnossa pojan jalka on!" Voihan perkules, ajattelin kun äitini porhalsi ulos rappusten yläpäähän. - Mikäs täällä on hätänä?? - Eeei mikään, vähän naarmutin jalkaa kun kaaduin... - Annas kun minä katson sitä. (Äitini on sairaanhoitaja) - No ei siinä mitään ole, anna mun olla! - Herranjestas! Tuo pitää heti putsata, tules sisään niin laitan jodia ja pyyhin sen puhtaaksi. Tuostahan voi saada vaikka mitä! Jodia. Voi vittujen kevät! Eikö pahempaa voi enää tapahtua. Mikään ei kuitenkaan auttanut vaan jouduin kestämään kärsimyksen. Asiaa ei yhtään auttanut se että isäni tuli pihalta minua mulkoilemaan kun puhdistus oli puolivälissä. Yritin pysyä mahdollisimman rauhallisena hänen katseensa alla. Kun puhdistus oli vihdoinkin päättynyt nousin nopeasti ja aioin livahtaa huoneeseeni. - Et mene minnekään! Istut nyt siinä ja kuuntelet kun minä puhun! - Joojoo! - Eikös me sovittu niin kun sait tuon pyörän että sitten ajat kunnon varusteissa etkä missään shortseissa?! Kun kerran sen nahkapuvunkin sait juuri synttärilahjaksi vaarilta ja mummulta. - Siellähän on melkeen 30 astetta varjossa! Eihän kukaan VOI käyttää nahkapukua tuollaisessa helteessä, siihenhän tukehtuu! - No sitten edes farkut laitat, muuten et aja metriäkään. - Ai jaa! Mistäs lähtien sitä ollaan niinkuin alettu määräileen mitä mä pidän päälläni? - Jos tuon asenteen otat niin muistelepa kuka maksoi puolet tuostakin. Voi perse. Tuon se aina jättää viimeseksi, kun se tietää etten mä voi siihen enää sanoa mitään. - Mitä välii sillä ny on, jalkahan on jo ihan paskana?!!? - Onhan sinulla vielä tuo toinenkin jalka! Vai haluatko olla loppukesän sitten molemmat jalat ruvella?? - Paskat minä siitä! Juoksin nilkuttaen huoneeseeni ja paiskasin oven kiinni. Kuulin jotain puhetta takaani mutten jaksanut ajatella enää mitään. Laitoin stereot soimaan, en kovin lujaa koska en halunnut liikaa koetella isän kärsivällisyyttä. Se on melko paha kun se suuttuu... Hetken kuluttua kuulin äitini huutavan minua syömään. Menin, vaikkei minulla ollut nälkä, Maken ja Sepin puheet kaivoivat edelleen päätäni että sitä alkoi jo särkeä. Ruokapöydässä äitini kysyi olinko nähnyt Minnaa, ja vastasin että olin ohimennen nähnyt kaupungilla ajellessani. En suurin surminkaan halunnut mainita mitään Tuulasta heille, he saattaisivat vaikka perua koko lähtemisensä ja sitten viikonloppuni menisi AINAKIN pilalle. Päätin siis olla hiljaa koko asiasta. Pian ruokailun jälkeen vanhempani alkoivat tehdä lähtöä, äiti laittoi satasen liesituulettimen päälle "jos jotain sattuu, niin sitten on edes jotain." He kummastelivat kun Minnaa ei ollut näkynyt koko päivänä, ei edes syömässä, mutta koskapa oli kesä, se ei heistä kuitenkaan tuntunut huolestuttavalta. Pihisin hiljaa itsekseni, jos minä olisin ollut teillä tietymättömillä päivänkin ollessani 15, olis jo kissojen ja koirien kanssa haettu missä olen pahanteossa. Toisilla sitä pyyhkii hyvin. Katselin portailta auton takavalojen häipymistä kaukaisuuteen. Vihdoinkin yksin! Nilkutin huoneeseeni ja löin ZZ Top:in soimaan täysiä. Planet of Woman hiveli sopivasti sen hetkisiä sekavia tunteitani. Olin ilmeisimmin rakastunut. Toivottomasti. Mietin miten voisin oikein tehdä asian eteen jotain, jos Tuula todella OLI ... ÄÄÄÄH! Ruuvasin vahvistimeen yhä enemmän ja enemmän volyymiä, ja huomasin naapurin ukon jo alkavan vilkuilla ikkunaani kohti merkitsevästi. Olkoot, perkele! Aina ne sen pikkupennut ulisee aamusta lähtien ettei saa edes rauhassa nukkua. Kärsi, kurja! Jotenkin olin onnistunut nukahtamaan vaikka stereot ulvoivat täysillä. Heräsin säpsähtäen sohvaltani kun huoneeni ovi aukesi ja siskoni marssi sisään Tuulan seuratessa. - Mitä sä aiot tehdä tänäiltana? - Jaa, no en mä ny oikeen vielä tiedä. Saas ny nähä. - Kai sä sentään jonnekin olet menossa? - No johan mä sanoin etten mä vielä tiedä. Jos vaikka korkkaan sen pulloni josta jo ehdit nuuskiakin!! Sitten en ainakaan mene minnekään! - Voi vittu sä osaat olla inhottava! Me ajateltiin Tuulan kanssa vaan katsella videoita tai jotain. Ei tuolla kaupungissakaan ole juuri ketään nyt kun kaikki on lomallakin. Vai mitä Tuula? - Joo... Sähän Timppa voisitkin käydä tuolla vuokraamossa hakemassa pari uutta pätkää kun sulla on tuo prätkäkin, eikö?? Mietin kuumeisesti mitä sanoa. Ilmiselvästi tekeillä oli jotain koskapa he halusivat saada minut ulos talosta illaksi. - Nojaa. Mikäs siinä jos rahaa on. Siis minulle. - No tos on 50, ota joku uus leffa mitä et oo itekään kattonu niin saatat sen saadakin katsoa. Saat sitte pitää loput. - Okey dokey tytöt, no mä sitten menenkin tästä. Vetäisin nopeasti hieman enemmän vaatetta päälleni, vaikka olikin yhä lämmin, oli alkanut hieman tuulla, enkä tahtonut vilustua kovin pahasti. Lähdin ajelemaan videovuokraamoa kohti. Katsahdin kelloani: 19:47. Perhana, tässä on jo kiirus, se menee kaheksalta kiinni! Käänsin vähän kahvasta ja pudottelin keskustaan reilu 80 lasissa. Linja-autoaseman ohi ajaessani huomasin Maken ja Sepin siellä, he viittoilivat minulle jotain mutten edes heilauttanut kättäni merkiksi että olisin heidät huomannut. Ajoin videovuokraamon eteen ja marssin sisään. Kello oli jo 5 vaille 8. Syynäilin siinä rauhallisesti eri elokuvia uutuus-osastolta ja myyjä alkoi jo vaikuttaa huolestuneelta kun vetelehdin siinä. Lopulta päätin ottaa KarateKid III:n, ajattelin että kai tuonkin ny katsoo paremman puutteessa, ja Minnakin oli ollut Macchioon lääpällään sen jälkeen kun olikatsonut ekan osan elokuvissa. Myyjä näytti happamelta, kello oli jo 10 yli 8, ja kun annoin kotelon myyjä sanoi: Kauanpas siinä kesti, ei yhtään aikaisemmin voinut tulla?! Minä vastasin: Jaa, enpä tässä nyt ehtiny aiemmin. Muuten, asiakkaille vittuilemisestako teille maksetaan?? Siitä se kypsähti lopullisesti ja paiskasi kasetin tiskiin että luulin jo lasin halkeavan. - Kolmeviis. - Siin on viiskybää, älä ota yhtään itteles kun olit niin vittumainen. - Viistoista. Näkemiin. - Hei vaan sun heiluvilles. Mikä asshole, ajattelin kun ajoin kotia kohti. Tuollaisia ei sais päästää yleisön palvelutehtäviin ollenkaan. Yksi kusiaivo koko jätkä. Kun saavuin kotiin kello oli noin 20:30. Nilkutin sisälle yrittäen ehtiä katsomaan uutisia, mutta ne olivat jo alkaneet. Tytöt olivat Minnan huoneessa, ovi oli kiinni joten en tiennyt mitä he tekivät, mutta kuulin puhetta musiikin ylitse. Menin jääkaapille ja korkkasin yhden kaljan. Kumma juttu että ukko jätti kaljaa kaappiin, ei olisi kyllä uskonut, ajattelin kun hörpin Lapin Kultaa uutisia katsellessani. Mieleni alkoi tekemään lisää, mutta olin vielä aikeissa lähteä liikenteeseen illalla enkä halunnut kärytä humalaisena. Katselin teksti-tv:stä mitä mahtaisi olla tarjolla iltaa varten TV:stä, kun tytöt tulivat olohuoneeseen. He olivat ilmeisen tyytyväisiä elokuvavalintaani, ja alkoivat hölöttää jotain siinä keskenään. He istuivat sohvalla joka oli nojatuoliani vastapäätä. Tuula istui suoraan edessäni, ja katselin häntä uteliaana. Kyllä hän osasikin olla kaunis. Tuollainen tyttö ei voi olla mikään lesbo, mietiskelin, kun yhtäkkiä kuulin Tuulan sanovan: "Hei, älä kuule nuku silmät auki vai muako sä tuijotat?!" Karahdin heti punaiseksi, ja yritin änkyttää jotain, ja Minna vain pahensi asiaa virnistelemällä minulle Tuulan vieressä. Aloin kertoa jotain typerää juttua pelastaakseni itseni nololta tilanteelta, mutta Tuula vain hymyili tietäväisen näköisenä minulle. Siskoni ilmoitti että he aikoisivat lämmittää saunan, olisinko minä ehkä menossa myös? Vastasin myönteisesti, osittain siksi että olin hikinen ja haisin pahalle, osaksi siksi että halusin nähdä Tuulasta edes vilauksen paljasta pintaa. Siskoni lähtikin virittelemään tulta pesään ja jäin Tuulan kanssa kahdestaan olohuoneeseen. Kyselin häneltä vähän tietoja ja sain selville että hän oli 16, ja menee lukioon ensi vuonna. Kysyin miten hän oli tutustunut siskooni ja kuulin hieman hämmentävän vastauksen: "Se oli kait viime kuun lopussa kun oli se iso disco, me nähtiin siellä ja sit me vaan jotenki tutustuttiin." "Ai jaha", sanoin, "mutta mitenkäs te siellä?? Eikös tytöt discoon mene aina iskemään jätkiä eikä muijia??!!" Tuula meni vähän kumman näköiseksi ja oli juuri alkamassa sanoa jotain, kun siskoni pyyhälsi savulta haisten takaisin. "Se on valmis puolen tunnin kuluttua", hän sanoi, "keitäs Timppa kahvia niin ehditään juoda kupillinen ennenkuin mennään." Yritin näyttää vastahakoiselta kävellessäni keittiöön, mutta olin ihan tyytyväinen päästessäni taas kokoamaan ajatuksiani. Kahvinkeitintä ladatessani tuumin mitä Tuula olisi sanonut jos siskoni ei olisi tullut, olisikohan se ollut joku tunnustus?? Olohuoneessa tytöt olivat alkaneet katsella musavideoita Super Channelilta, en voinut sietää tyyppiä joka oli äänessä, joten pakenin huoneeseeni stereoitteni pariin siksi aikaa että kahvi ehtisi tippua. Ei kestänytkään kauaa kun siskoni tuli koputtamaan ovelle sanoen kahvin olevan valmista, kaadettukin oli jo kuulemma. Vääntäydyin keittiöön, jonne kupit oli tavanomaisesta poiketen asetettu. Molemmat tytöt katselivat minua uteliaina kun kävelin istumaan pöydän päähän. Tässä on jotain mätää nyt, ajattelin, mitä nuo muuten niin pällistelisi... No, never mind, kumosin kahvia kurkkuuni pärskäyttäen sen liki samalla hetkellä takaisin ulos. "SUOLAA", karjuin naama punaisena, "HELVETIN PERKELE JUMALAUTA SAA...." Tytöt olivat taittuneet kaksinkerroin ja hihittivät vatsojaan pidellen. Jysäytin siskooni oikein mojovan korvapuustin, mutta hän vain väisti edelleen hysteerisesti kikattaen. Juoksin vessaan huuhtelemaan suutani puhtaaksi. Kun palailin takaisin suu voimakkaasti Vademecum:ilta löyhkäten, olivat tytöt jo saaneet omat kahvinsa juotua toivuttuaan hysteriastaan ja laittautuivat saunavalmiiksi. Menin keittiöön ja haistelin ensin kahvipannua varovasti yrittäen selvittää olisiko sinne laitettu mitään, mutta kun en huomannut mitään epäilyttävää, uskaltauduin maistamaan suullisen. Pelkkää kahvia, totesin ja kaadoin itselleni uuden kupillisen. Otin kupin mukaani ja suuntauduin kirjastohuoneeseeni, jonka oviaukon kautta oli näköyhteys portaikkoa pitkin alakertaan, olin hyvissä asemissa saunan oveen nähden. Otin jonkin kirjan käteeni ja istuin "lukemaan" sitä kun tytöt tömistelivät alas portaita. Hetken kuluttua kuulin heidän laskevan verhoja takkahuoneessa, jota käytimme saunan pukuhuoneena. Valmistauduin tirkistelemään ohi vilahtavia näkymiä malttamattomana odotellen. Odotukseni palkittiinkin nopeasti, ensin meni siskoni, pelkkä pyyhe olallaan ja pystyin vain todeta että tuskin enää voisin saunoa hänen kanssaan ilman "sivuvaikutuksia" kuten pienempänä. Sitten tuli Tuula... Hänellä oli pyyhe vasemmassa kädessään ja koko hänen vartalonsa oli siten kuin tarjottimella. Ahmin silmilläni rintoja ja ehdin nähdä vilauksen karvatupsustakin ennenkuin saunan ovi sulkeutui. Huomasin pikkuveljeni taas ilmoittavan olostaan farkkujeni sisällä. Kuulin tyttöjen äänet kun he kikattivat saunassa ja oloni paheni entisestään. No, ainakaan he eivät tee mitään SELLAISTA kun pitävät tuollaista metakkaa, tuumailin ja astelin huoneeseeni. Ajattelin kostaa hieman kahvikepposta, ja nostelin kaiuttimet lattialle ja annoin soittaa sydämeni kyllyydestä. (Huoneeni on näet saunan pesuhuoneen yläpuolella, jytinät ovat valtavat.) Huudattelin siinä stereoitani noin 10 min ajan, kunnes olin kuulevinani puhelimen soivan. Se soi. - 15716 - Joo, tota onks se Timo? - Jees. - No se on Raikka täällä, terve. Tuota, oletsä lähössä minnekään nyt illalla? - Joo, no kunhan olen ensin saunassa käynyt, niin sittenolis tarkoitus käydä jossain pyörähtämässä. Entäpä sitten? - Niin, tota joo, tota mä vaan ajattelin ku tuo Sepi oli lähössä Maken kans jonnekin kauemmas ja se oli luvannu ottaa mut täks illaks kyytiin mutten mä viitti minnekään lähteä kaupungista, että...? - Jaa, no kattotaan ny, mä sitten voin ilmestyä jos mä lähden. En mä ihan 100% varma ole vieläkään että jaksanko mä lähtee. - No en ihmettele... - Mitä sä meinaat? - Kun se Tuulakin on teillä ja... - TÄ!? Mistä sä sen tiedät? - Sepi ja Make oli nähny Tuulan sun siskos kans tulossa teillepäin tuossa kuuden nurkilla. Se on melkonen pakkaus! Oletsä muuten kuullu, ne sanoo että se Tuula olis joku lesKLIK! Voi vittuperkele saatanan kusiaivot voi jumalauta! Olis vaan ollu hiljaa niin olisin saattanutkin ottaa jousille, mutta perkele, mut jos nään niin ajan yli, perkele. Saatanan Sepi ja Make, hoitaisivat vaan omat asiansa! Vittuako se niille kuuluu missä mun siskoni on ja kenen kanssa vaikka OLISKIN joku lesbo niin voi jumankavita... Pihisin edelleen kiukusta kun kuulin kuinka tytöt nousivat portaita ylös. "Sinne saa mennä", huikkasi siskoni ohi mennessään. Edelleen punaisena kuin keitetty rapu kävelin huoneeseeni jossa jysäytin vaatekaappini ovea niin lujaa kuin jaksoin. Rystysiin alkoi sattua niin vietävästi, eikä kaappi ollut millänsäkään. Perr-rrkeLE! Karjaisin niin lujaa kuin kurkusta lähti ja potkaisin ovea. Kuului kova räsähdys ja pala irtosi oven alareunasta. Heti tuntui paremmalta. Tiesin että kun isäni näkisi tuon saisin selitellä kovasti mistä se oli tullut ja miksi, mutta juuri nyt en välittänyt siitä pätkääkään. Kopeloin kaapista puhtaat vaatteet ja lompostelin alakertaan. Riisuin takkahuoneessa ja tongin laatikosta pyyhkeeni. Saunoin raivokkaasti edelleenkin hieman suutuksissa. Heittelin löylyä ja hakkasin itseäni vastalla kuin itse piru olisi ollut kanssani kilpaa saunomassa. Pikku hiljaa suuttumus alkoi väistyä ja siirryin pesuhuoneen puolelle jäähdyttelemään ja peseytymään. Siinä itseäni hangatessa tuli mieleeni ajatus Tuulasta seisomassa edessäni selin kääntyneenä pyytäen minua pesemään selkänsä. Harmi vaan ettei se ollut totta, ajattelin suihkuttaessani itseäni puhtaaksi. Jalkakin alkoi taas muistuttaa olemassaolostaan, kun saippuavesi kirveli haavoissa. Olinkin jo melkein ehtinyt unohtaa koko tapahtuman. Heitin pyyhkeen lanteilleni ja avasin oven, vilkaisten samalla nopeasti ylös, mutta kirjasto oli tyhjä. Menin takkahuoneeseen ja kuivasin itseni sekä laitoin puhtaat vaatteet päälleni. Nousin portaat yläkertaan, ja olin juuri kääntymässä olohuoneeseen katsomaan mitä tytöt tekivät, kun puhelin soi. "Mä vastaan", huusin ja nostin luurin. Jo ennenkuin ehdin sanoa mitään, sieltä kuului: - No mitäs siellä touhutaan?? Onko Minna tullut jo kotiin? Oletteko syöneet, käyneet saunassa?? Se oli äiti. PAHUS. - Joo, on se kotona, haluutsä puhua sen kanssa? Ai et. Joo, on se kai jotain syöny, en mä tiiä mä kävin kaupungilla välillä. Just tulin saunasta joo. Joo, sanon sanon. Joo, no moi! "Äiti lähetti terveisiä, ne on nyt perillä", huusin olohuoneeseen. "Jaaha. Vai niin.." "Eipä ollut kummoinen vastaus", huusin takaisin. "Ole nyt jo hiljaa, me katotaan sitä leffaa!", kuului kuorossa lausuttu vastaus. Menin huoneeseeni kuivaamaan tukkaani. Hiustenkuivaajan metelin yli kuulin puhelimen soivan uudestaan. Se soi ja soi, kunnes en enää kestänyt ja menin vastaamaan. - 15716 - Joo, se on Raikka täällä terve. Niin tuotaKLIK! Vitun jätkä! Sisuni kuohahti uudelleen. Kuinka se kehtaa soittaa uudelleen vaikka varmaan tajusi kun löin luurin korvaan! Marssin huoneeseeni ja keräsin kamppeeni kasaan. Otin korvalappustereot ja nappikuulokkeet joita käytin ajaessani kypärän alla. Nappasin vanhan Hurriganes-kassun stereoiden päältä ja löin sen Walkmaneihini. Puin eteisessä päälleni, ja juuri kun olin menossa ovesta ulos kuulin siskoni huutavan: "Minne sä meet? Ootsä kauan?" "En mä tiedä. Oon kai. MOI" Kävelin portaat alas ja pyörän luo. Istuin satulaan ja laitoin kuulokkeet päähäni, sitten kypärän. Polkaisin pyörän käyntiin, ja se ihme kyllä lähti laakista. Kaasutin rajusti matkalla tielle että pihamme sora pöllysi. Kääntyessäni tielle painoin Walkmanit päälle. Hetikohta alkoi kuulua: "I'm a roadrunner honey, would you be my girl..." Jee, mielikappaleeni, annoin lisää hanaa ja kepitin kohti kaupunkia. Keskustassa minua odotti tyhjyys. Kaikki tosiaankin olivat häipyneet jonnekin, paikalla ei ollut kuin joitakin tyttöjä, nekin sieltä rumimmasta päästä ja aivan juovuksissa. He huutelivat minulle jotain kun ajoin heidän ohitseen, mutta en Hurriganesin musalta kuullut mitään muuta kuin epämääräistä metakkaa. Taustapeilistä näin kuinka yksi juoksi perässäni keskisormea heiluttaen, ilmeisesti heillä oli muka ollut asiaakin... En suuria välittänyt, halusin etsiä Raikan käsiini sanoakseni pari valittua sanaa. Häntä ei kuitenkaan näkynyt kaupungilla, joten lähdin ajelemaan hänen kotitaloaan kohden. Käännyin pihaan, mutta koko talo oli pimeä, missään ei näkynyt valoja. He olivat varmaan lähteneet koko porukka sitten jonnekin, tuumin ja lähdin taas eteenpäin. Kiertelin hiljalleen ympäriinsä, kunnes prätkäni alkoi yhtäkkiä nykiä. Vittu, bensa loppuu, kirosin ja käänsin hanan varatankille. Se olikin jo siellä! Bensaa ei siis enää ollut paljoakaan, eikä minulla ollut rahaa! Pahus, ajattelin, tännekö sitä nyt jäätiin, mutta sitten muistin satasen jonka äiti oli jättänyt liesituulettimen päälle. Käännyin heti kotiinpäin, tarkoituksenani oli päästä vielä näillä bensoilla bensa- asemallekin. Turha toivo. Ollessani noin 500m päässä kotoa moottori sammui. Rullasin niin pitkälle kun pääsin ja nousun sitten pyörän selästa taluttamaan. Taluttelin siinä itsekseni kiroillen pyörän pihalle ja laitoin sen nojaamaan rappusia vasten. Menin portaat ylös ja ovea kiskaistessani huomasin sen olevan lukossa. Ok, fine, tuumailin ja aloin etsiä avainta taskustani, mutta en löytänyt sitä. Olin varmaan jättänyt avainnipun pöydälle kun olin vaihtanut vaatteita. Piru vie, mietin hetken mitä tekisin, kun ovikellokaan ei toimi kun patterit on loppu. Hylkäsin kivien heittelyn ikkunaan huonona ajatuksena, mutta sitten välähti; kesäisin parvekkeemme ovi on yleensä auki, varmaan nytkin kun on näin hyvä ilma. Kiersin siis talon taakse ja vilkaisin parvekkeelle. Ovi oli kuin olikin auki, mainiota! Normaalisti olisin voinut hypätä ja ottaa kaiteen alareunasta kiinni mutta nyt en luottanut jalkaani, ja raahasin puutarhatuolin parvekken reunan alle ja nousin ensin sille. Hetken kamppailtuani pääsin parvekkeelle ja lampsin sisään. Kävelin keittiöön ja nappasin satasen mukaani. Menin huoneeseeni ja otin avaimet mukaani. Juuri kun olin lähdössä kuulin outoa voihketta jostain. Ensin en tajunnut mistä se kuului, mutta kun se toistui huomasin sen kuuluvan siskoni huoneesta. Huoneen ovi oli raollaan, ja näin sisään melko hyvin. Huoneessa oli siskoni ja Tuula. Ja he olivat molemmat alasti sängyllä 69-asennossa nuollen toisiaan. He hyväilivät toisiaan käsillään samalla kun tutkivat toistensa pilluja. Siskoni oli pää minuun päin selällään sängyllä, ja Tuula hänen päällään. Näin kuin tarjottimella kun siskoni kieli lipoi Tuulan häpyhuulia ja klitorista. Mietin hetken mitä tekisin, ensin ajattelin vain häipyä paikalta ja olla sitten niin kuin en tietäisi asiasta mitään, mutta näky oli niin kiehtova etten saanut jalkojani liikkeelle. Aloin vähitellen kiihottua itsekin kun raotin ovea hieman lisää nähdäkseni paremmin. Katselin lumoutuneena kun siskoni leikitteli huulillaan ja kielellään Tuulan klitoriksella. Välillä nuollen, välillä purren hän kiihotti Tuulaa yhä lisää ja lisää. Molemmat hengittivät raskaasti ja olivat hieman hikiset ja heidän vartalonsa kiilsivät laskevan auringon valossa. Kyrpäni ei enää tahtonut mahtua housuihini, farkkujen saumat tuntuivat siltä kun ne ratkeaisivat millä hetkellä hyvänsä kun yht'äkkiä Tuula kohotti päänsä ylös siskoni haaroista ja päästi valittavan voihkaisun samalla pyörittäen takapuoltaan edestakaisin. En enää voinut olla rauhassa paikallani, vaan liikahdin tönäisten ovea enemmän auki. Silloin saranat narahtivat ja tytöt kuulivat sen! Molemmat pomppasivat istumaan kuin vieterillä nykäistynä tuijottaen kauhistuneina ovelle ja minuun. Lehahdin punaiseksi ja aloin änkyttää jotain sekavaa kun siskoni alkoi itkeä. "Ethän kerro isälle ja äidille tästä, ethän?", hän soperteli kyyneliensä seasta naama käsiin painettuna. En oikein saanut sanaa suustani ja Tuulakin näytti itkuiselta. Mietin mitä seuraavaksi sanoisin, kun Tuula nousi nopeasti ylös keräten samalla vaatteitaan yrittäen samalla peitellä itseään minulta. "Hei, tuota äläs nyt, kyllä me tämä tästä...", en oikein muuta saanut ulos suustani, olin aivan sekaisin. Tässä istui siskoni alasti sängyllään itkien lohduttomasti ja unelmieni tyttö yritti itkien pukea päälleen huonolla menestyksellä. Mietin kuumeisesti sopivia sanoja, mutten saanut mitään järkevää aikaiseksi, joten päätin siirtyä sanoista tekoihin. Nappasin lattialla lojuneen päiväpeitteen ja kävelin Tuulan luokse käärien hänet siihen ja painaen takaisin sängylle istumaan. Kiersin käteni hänen itkusta tärisevien hartioidensa ympärille ja puristin häntä itseäni vasten. -Noh, ei tämä mitään, eihän tässä mitään pahaa ole tapahtunut... -Etkai (snif) sä aio vaan (nyyh) kertoa tästä kenellekään?? -Miksi kertoisin?? Eihän tässä nyt mitään kummallista ole tapahtunut. Siskoni tuijotti minua epäuskoisesti vetisin silmin vierestäni. Nappasin hänet toiseen kainalooni. -Älä huolehdi, en mä kerro kenellekään tästä mitään, mä lupaan sen. -Kuitenkin kerrot, niille idioottikavereilles kuitenkin, ja kyllä säkin varmasti olet kuullut mitä juttuja Tuijasta liikkuu jo nyt... -Joo, tuota....... No lopettakaa nyt tuo itkeminen, muakin alkaa jo itteäkin itkettämään ja koittakaa rauhoittua vähän. Tuija itki yhä hiljaa päiväpeitteeseen kääriytyneenä pää olkapäälleni painettuna, mutta Minna alkoi jo saada otetta asiasta. Hän nousi ja veti nopeasti T-paidan ja housut jalkaansa, aivan kuin itseään häveten. Hän käveli nopeasti ulos huoneestaan ja kuulin vessanoven kolahtavan hänen perässään. Siirsin koko huomioni kainalossani yhä itkevään Tuulaan. Halasin häntä voimakkaasti molemmin käsin kuiskaten samalla hänen korvaansa rauhoittavia sanoja. Pian hänen itkunsa alkoikin laantua, ja hän nosti päänsä katsoen minua silmiin sanoen: "Nyt sä varmaan uskot kaikki mitä sun kaverit on musta kertoneet." En oikein tiennyt mitä vastata, ja hän jatkoi: "Kyllä niistä on osa tottakin." -Ei, en mä ole susta mitään juttuja kuullut.... -Älä hei viitti valehdella, kyllä mä tiedän että koko kaupunki tietää siitä jutusta mikä sattu koulussa. -No okei, hyvä on, hyvä on. Mutta ei välitetä siitä nyt. -Sä et kuule tiedä millaista se on! Tuula purskahti uudestaan itkuun. -Mähän muutin tänne vasta viime syksynä, muttei kukaan tiedä miksi. Mut raiskattiin siellä missä mä ennen asuin. Siks mä en ole uskaltanut enää olla kenenkään miehen kanssa enää. Siellä koulussa se muija oli lesbo, se lupasi näyttää mulle miten se tehdään naisten kesken, ja kun me halailtiin vessassa nini maikka tuli sinne. Se pisti pystyyn kauhean shown siitä, eikä kukaan uskonut mua, kun olin ihan uusi täällä. -???? -Mä en ole saanut ketään kaveria täältä sun siskoas lukuunottamatta, silloin siellä discossa me tavattiin ekaa kertaa. Me vietettiin se ilta yhdessä ja sitten mä jo luulin ettei Minna enää edes halua tuntea mua kun se on kuullut kaikkia juttuja kunnes se soitti viimeviikonloppuna ja pyysi tänne teille. Mä olin kamalan iloinen siitä, ensimmäinen joka ymmärsi vähän minuakin eikä hyljeksinyt... -Mitä sä sitten ajattelit silloin tänä aamuna torilla kun mä tulin sinne? -No Minna oli kertonu susta jo aiemmin, etten mä pelästynyt kun tulit siihen, ja sitten kun sä kaaduit se oli niin huvittavan näköistä. -Pelkäätkö sä minuakin? -En... Sä tunnut jotenkin...erilaiselta. Sä ymmärrät ihmisiä jotenkin, et ole heti tuomitsemassa vaikka näit meidät äsken. -No tuohan on ihan normaalia tuommoinen...vaikkakin tietty hieman erikoista. -Et kai sä vihaa meitä tuon takia? -No en, miksi? Enhän mä voi mitään, sehän on ihan Minnan asia mitä se tekee. Toki tää oli vähän kova pala mutta...ja sitäpaitsi... -Mitä? -Silloin siinä torilla mä en tiennyt susta mitään. Mä rakastuin suhun ensi silmäyksellä... Hän nosti katseensa olkapäästäni silmiini. -Ihan totta?????? -Joo...eikä mun tunteeni ole yhtään siitä muuttuneet, vaikka... -Siis sä meinaat sitä?! -Joo... Otin hänen päänsä käsieni väliin ja painoin hellän suudelman puoliavoimille huulille. "Ihan tosi...", kuiskasin hänen korvaansa hellästi. Hänkin kiersi kätensä ympärilleni sanoen: "Tälläistä minä olen jo kauan odottanut, että joku ymmärtäisi ja välittäisi, ettei olisi niin ahdaskatseinen...." Suutelimme uudestaan, hiukan vaativammin ja pitempään. En tiedä kauanko olimme siinä istuneet suudellen ja toisiamme syleillen, kun yhtäkkiä tunsin tuijotuksen niskassani. Se oli siskoni. Hän tuijotti meitä kahta silmät tapillaan, epäuskoisena. Hänen olonsa oli varmaan yhtä sekava kuin minun hetkeä aikaisemmin. -M..mm..mitä nyt?! -Niin?? (Olimme yhä toisiimme kietoutuneina.) -Mitä tämä meinaa?!? -No miltäs tämä näyttää?? -Mä luulin että sä olet vihainen meille siitä... -Ei kuule, varsinkaan nyt kun tiedän asioitten oikean laidan en ole tippaakaan. Älä kanna huolta siitä ollenkaan. Irtauduimme toisistamme ja annoin Tuulan alkaa pukea vaatteita päälleen. Hän ei tuntunut ujostelevan ollenkaan sitä että oli vieressäni lähes ilman rihman kiertämää. Nousin sängyltä ja kävelin siskoni luo, joka edelleen seisoi eksyneen näköisenä keskellä lattiaa. Halasin häntä lempeästi, sanoen: -Älä huolehdi, ei tästä kukaan muu saa tietää kuin me kolme vain. -Mutta jos ne saa tietää.......... -Ketkä? -Isä ja äiti... Jos ne saa tietää että Tuula on ollut täällä niin mähän joudun ties mihin kuulusteluihin... -No miten ne sen saisi tietää? -Jos sä kerrot... -Kuulehan nyt, enkös ole jo monta kertaa sanonut etten aio kertoa kenellekään. En edes heille. Tuula käveli viereeni ja kietoi kätensä meidän molempien ympärille. -Minna... -Niin..? -Timo sanoi jotain äsken... -????? -Ethän oo vihainen? -Miksi? -Timo kertoi että se rakastaa mua.. Ja minä Timoa... Ethän suutu? -Ööööh... Otin molemmista tytöistä tiukasti kiinni ja sanoin: "Minä rakastan teitä molempia, ihan yhtä paljon, vaikkakin erilailla. Mutta puhutaan nää asiat aamulla selviksi, ok?" Johdattelin molemmat sängyn viereen ja istuuduin otettani päästämättä jolloin heidän oli seurattava mukanani. Heidän istuessaan siinä sängyllä vieressäni hieman orvon näköisinä sanoin: "Olette varmaan molemmat väsyneitä tuon kaiken jälkeen, minä ainakin olen!" He nyökkäsivät ja aloin riisua vaatteitani. Kun ylläni oli enää pikkuhousut, hyppäsin sänkyyn ja sanoin: "No, tulkaahan nyt, eikös teitä väsyttänytkään vai??" He katsoivat hetken toisiaan ja sitten kuin yhteisestä sopimuksesta riisuivat itsensä paitasilleen ja tulivat viereeni sänkyyn, Tuula vasemmalle ja Minna oikealle puolelle. Siinä maatessamme tytöt nukahtivat nopeasti kainaloissani ja minä katselin heitä hetken ennenkuin nukahdin itsekin. Viimeiset ajatukseni ennen nukahtamista olivat: "Kyllä rakkaus on sitten kaunis asia...."